Siirry pääsisältöön

Unelmat elävät

 

Kävelin yhtenä päivänä  tuttua tietä, mutta ensi kertaa kiinnitin huomioni tien nimeen. Airoparintie.

Mieleeni nousi se,  miten airot toimivat yhdessä pareittain. Airo tarvitsee parin, niin että pääsee soudettaessa eteenpäin. Yhdellä airolle toki pääsee myös,  mutta joko soudat ympyrää ja paikallasi tai soutaminen on työläämpää. Niin se näyttäytyy minulle tänään elämässäni. Yksin seilaan ympyrää, paikallani. Olen kuin jähmettynyt, paikallani, osaamatta valita suuntaa minne kulkea.

Unelmani nousevat pintaan, tällä kertaa niin, että tiedän tapahtuvaksi muutoksia. Ne eivät ole enää vain tunne ne ovat voima joka sielustani kumpuaa kehottaen minua toimimaan.

Avaan unelmani, sisäisen toiveeni kuin korttiviuhkan eteeni. Minä otan askelia, annan luvan kaikelle tulla ja viedä minut sinne minne kuuluukin. Levitän kädet, hyppään ja lennän.  

Kun sallin  kaiken tulla, minulle avautuu muutakin. Unelmaani liityt sinä, kumppanini, rakkkauteni, parisieluni, tähtiparini. Voisin minä toteuttaa kaiken yksinkin, mutta se ei ole sama asia ilman sinua. Ja jokin kumma sisälläni jarruttaa minua ja pyytää odottamaan.




Ja sinä ymmärrät tämän. Sillä sinä tunnet samoin. Sinä olet siellä jossain ja tunnen sen, vahvemmin kuin koskaan ennen minä tiedän sen. Sinä odotat minua ja unelmoit samasta kuin minä. Sinä olet myös jähmettynyt paikallesi, osaamatta muuta kuin odottaa.

Rakkaus jota,  tunnet sisimmässäsi on  kuin unta jota et voi uskoa todeksi. Kaikki tuntuu taianomaiselta saavuttamattomalta, sadulta jota on vaikea uskoa.

Unissa saamasi viestit  kuiskivat askeleita luokseni.  Riittää kun luotat ja uskot, sillä olet jo askeleen päässä minusta 💜


Rakkaudella Isa Annika 






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakkautta on .....

  Rakkaus tuo minua niin kovin kiehtova aihe, johon palaan aina uudelleen ja uudelleen.  Rakkaus . Se vain yksinkertaisesti on kaiken ydin.  Rakkaus  Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Suurinta  on rakkaus. Odotin, että Samuli Edellmanista kertova kirja, pimeydestä valooon, ilmestyisi. Kun se sitten ilmestyi, aloin empiä. Haluanko sittenkään lukea sitä. Miksi lukisin sen? Olisiko siinä muka jotain sellaista mitä  en ennestään jo tietäisi.  Tällä en siis tarkoita, että minulla olisi jotain inside tietoa Samulin elämästä,  vaan  olisiko kirjassa sellaista mitä en jo alkoholismista tai riippuvuuksista ylipäätään tietäisi. Kun sitten kävelen kauppaan eräänä aamuna ja näin kirjan lähes heti astuttuani sisään, ostan sen, miettimättä sen enempää. Kotiin päästyäni aloitan heti. Itku alkaa saman tien, en ole edes varma saanko ensimmäistä lausetta luetuksi. Se on käsittämätön itku, purkaus

Sinkku naisen tilitystä 😁❤

Tuleva kumppani, rakastettu ja  ystävä, minä  kaipaan ja odotan sinua. En lakkaa uskomasta enkä luottamasta ettet tulisi elämääni. Tiedän että tulet kun aika on. Joten tiedän senkin milloin eteeni astuu mies joka et ole sinä. Huomaan sen heti, yhteydenpito takkuaa ja tutustuminen on vaikeaa. En jaksa enää ymmärtää, onneksi, jotain olen oppinut😁Tai ymmärrän minä, mutta kun en halua ymmärtää. Minun tapauksessa se tarkoittaa sitä etten ala vetämään ketään perässäni sen takia kun ymmärrän niin helvetin hyvin ja siksi hoidan myös toisen tontin. Ei nyt ei hoideta kun oma. Menee helposti pelaamiseksi kun asioista ei puhuta ja sanota niinkun ne on. Todella yksinkertaista olisi mun mielestä vaan ei kaikkien. Eniten ärsyttää ehkä juurikin se. Kaikki monimutkistuu ja menee persilleen  hyvätkin jutut. Mutta mikäs minä olen kellekkään sanomaan ja opettamaan. Jokainen opetelkoot itse. Mutta minä en suostu enää pelkäämään, aion pysyä rakkaudessa. Rohkea aion olla ja elää sydän auki. Oven raost

Ja suurin niistä on rakkaus

Me jahtaamme rakkautta vimmatusti. Haluamme epätoivoisesti löytää sen jostain tai pikemminkin jostakusta. Voimme myös monesti puhua, että emme ole kiinnostuneita rakkaudesta. Silloin tarkoitamme sillä toista ihmistä. . Etsimme rakkautta tai rakkauden kohdetta joka paikasta mutta sieltä mistä voisimme oikeasti sen löytää, sieltä emme osaa sitä etsiä.   Rakkaus jota etsimme onkin yllättävän lähellä eikä sitä tarvitse oikeastaan löytää vaan se täytyy uskaltaa kohdata.  R akkaus on sisällämme. Se kaikki mikä odottaa löytymistään on meissä, syvällä sisimmässä huutaen, toivoen, odottaen. Avaa ovi itseesi, omaan sydämeesi, siellä minä olen. Astu rohkeasti sisään, syvimpiin pelkoihisi, traumoihisi, lukkoihisi. Antaudu yhä uudelleen kohtaamaan tunteesi, ota vastaan opettajasi jotka peilaavat kipeimmät kohtasi, siellä sinä opit rakkauden. Mitä me siis todellisuudessa jahtaamme? Rakkauttako? Vaiko heijastusta siitä mitä emme näe, toista joka täyttäisi meidät jollain, jota meillä ei muuten ole