Siirry pääsisältöön

Rakkaus

Olen kirjoittanut paljon rakkaudesta.
Olen pohtinut sen syvintä olemusta ja koittanut tavoittaa sitä kaikkea mitä se sisältää. Voiko rakkautta edes selittää vai pitääkö se vain kokea ja tuntea?

Näihin ajatuksiin minua herättelee viestit joita minulle tuodaan eri ihmisten ja kirjoitusten kautta. Tässä pätee taas kolmen kerran sääntö. Kun saan "viestin" samasta asiasta kolme kertaa on pakko uskoa, että sinä piilee minulle jotain minkä äärelle pitää pysähtyä. Niimpä nytkin, kun minulle tuodaan viestiä siitä, että pitää olla selkeämpi, on pakko uskoa, että se on jotain todella tärkeää.
Se siis vaatii huomioni ja tämän kirjoitukseni

Tämä selkeys tarkoittaa minulle  sitä, että minun on opeteltava tuomaan selkeästi esiin se, mitä haluan elämääni. Millaista rakkaussuhdetta, millaisen miehen jne. Alan purkaa kirjoittaen  sitä mitä rakkaus voisi minun mielestäni tarkoittaa

Pohdin sitä mm.  Aaro Löffin tekstin äärellä, jonka voit käydä lukemassa
Hidasta elämää sivulta. Onko rakkaus taito vai jotain muuta ?
Aaro suorastaan haastaa minut selkeyttämään ajatustani miltä rakkaus tuntuu. Ensin se ärsyttää minua. Miksi kummassa kaikki pitää sanoittaa? Senhän voi tuntea ja kokea, mutta mitkään sanat eivät voisi koskaan riittää kuvaamaan sitä. Runosieluisena kirjoitan näin:
On olemassa asioita tai kokemuksia joita on vaikea pukea sanoiksi, niinkuin rakkaus.  Se on jotain niin tavattoman  kaunista, jotain niin pyhää etten meinaaa saada  henkeä kun ajattelenkin sitä. Suurin niistä on Rakkaus❤

Päätän kuitenkin päästä ärsytykseni yli ja nähdä laajemmin.
Ja näenhän minä. Alan pukea sanoiksi rakkautta💗

Rakkaus on viattomuutta
Se on tila, jossa alkaa nähdä taas lapsen silmin. Ihastella ympäristöä ja kokea sen kauneutta. Nähdä ja tuntea ne asiat joita aiemmin ei nähnyt. Kun näkee sudenkorentojen tanssivan metsässä, varisten katsovan sinua kuin heillä olisi sinulle jokin viesti, oravan kurkkaavan puun takaa kuin kutsuen sinua leikkiin kanssaan ja puun kuiskivan sinulle salaisuuksiaan tajuaa olevansa korviaan myöten rakkauden ympäröimä.

Rakkaus on antautumista
Se on täydellistä heittäytymistä ja irrottautumista uskomuksista, peloista ja menneestä.Se on jotain jossa ei ole alkua eikä loppua. Se on kellumista äärettömyydessä, antautuen kaikkeen siihen mitä rakkaus meissä avaa.  Rakkaus vapauttaa meidät peloista, häpeästä, syyllisyydestä, kaikesta siitä, jonka varaan rakensimme elämämme suojataksemme itsemme.Rakkaus on avoimuutta, se on rohkeutta myös näyttää syvimmät pelkonsa toiselle.


Rakkaus on pyyteetöntä
Se hyväksyy sinussa kaiken eikä vaadi sinulta mitään. Rakkaus ymmärtää, eikä se milloinkaan halua satuttaa sinua. Rakkaus on aito ja rehellinen. Se haluaa aina sinun parastasi, eikä se sido sinua mihinkään. Rakkaus uskaltaa näyttää itsensä, haavoittuvuutensakin.


Rakkaus on rauhaa
Rauha tuo tasapainoa jossa on helpompi olla läsnä. Sisäisen rauhan kautta on helpompi olla aidosti yhteydessä toiseen. Yhteys toiseen rakentuu lämmöllä, lempeydellä ja ilman kiirettä. Tästä tilasta käsin  kykenee näkemään, tuntemaan ja sanoittamaan tunteensa toiselle rehellisemmin.

Romanttinen rakkaus
Meillä jokaisella on ajatus siitä mitä se on tai mitä se ei ole. Meillä on myös ajatuksia siitä mitä sen kuuluisi olla tai mitä me toivoisimme sen olevan.  Minusta tuntuu, että tiedän ja en tiedä mitä se on.
En osaa sanoa siitä mitään tyhjentävää. Minulla on ainoastaan nippu kokemuksia mihin peilata sitä mitä ajattelen rakkauden olevan. Mutta sen tiedän kuitenkin että pelkästään tunne se ei ole. Se on jotain paljon suurempaa. Rakkautta voisi kuvata esimerkiksi näin: Se valaisee pimeyden ja saa meidät näkemään kaiken sen minkä pimeys on estänyt. Rakkaus on meissä kuin kirkas valo,  joka valaisee majakan lailla ympärilleen valoa, kutsuen luokseen kaikki ne jotka rakkautta etsivät.  
Onko rakkaudessa sitten sitä mystisyyttä ja taikaa? Kovin tyhjentävästi tai yhdellä lauseella rakkautta on vaikea kuvata tai selittää. Ihastumista ja rakastumista on kenties helpompi selittää, mutta tarkoituksella en tässä nyt lähde avaamaan niitä.

Mikä saa Sinut rakastamaan?
Minusta se alkaa  ennen kaikkea sisäisestä  matkasta  itseen.  Matkasta, joka jokaisen on tehtävä ensin itseensä,  Jonnekkin syvälle, sielun syövereihin saakka löytäkseen ja kohdataakseen sen mitä rakkaus on. Oppia rakastamaan ensin itseään. Tuon matkan kautta aukeaa ovi sille mitä rakkaus toiseen ihmiseen tarkoittaa, mitä kyky rakastaa edes tarkoittaa.  Oikeastaan tämä rakkkaus tai rakastaminen koskee kaikkia suhteitamme toisiin ihmisiin. Se on toisen ihmisen näkemistä, hyväksymistä, yhdessä kasvamista, oppimista, avoimuutta, lämpöä ja yhteyden kokemista.
Romanttisessa rakkaussuhteessa tämä monesti mutkistuu,  mutta onko se oikeasti sen monimutkaisempi suhde kuin muutkaan suhteemme? Meidän odotuksemme toisiamme kohtaan tekevät sitä tavattoman monimutkaista. Odotamme toisiltamme ehetytystä, rakkautta, hyväksyntää jne. Sellaisia asoita joihin meidän on ensin pystyttävä itse. Sen jälkeen kaikki tuo ei vaadi erikseen mitään, ne vain on. Sillä kun käymme tuon kaiken läpi itsessämme, emme vaadi muilta mitään. Toisaalta emme myöskään lähde enään  suhteisiin, joissa meitä rikotaan. Rakkaus ei riko meitä vaikka se haastaisi ja avaisi meitä. Sen syvin olemus on aina eheyttää meitä.

Uskon, että meille on monia okeita kumppaneita, ei vain yhtä niinkuin monesti halutaan uskotella. Monikin voisi olla meille se oikea. Se kuka meille kulloisessakin elämäntilanteessa on se oikea, vaihtelee. Se mikä minuun vetosi aiemmin ei resonoi enää, sillä minä olen kasvanut.  Uskon, että meihin vetoavat kumppanit, joita olemme edellisissä elämissä tunteneet. Sielu tunnistaa kyllä toisen, tutun sielun, niinkuin aiemminkin on tunnistanut vaikken sitä ole ymmärtänytkään.

Millaista miestä minä sitten toivon tähän hetkeen ja millainen mies minua oikein  viehättää.
Minuun vetoavat charmikkaat, selvästi pitkät ja rotevat miehet. Viehätyn kuitenkin miehistä, joilla on tiettyä poikamaisuutta olemuksessaan, huumorintajua  ja leikkimielisyyttä. Sellaisista, jotka ovat löytäneet sisäisen rauhan ja osaavat olla läsnä hetkessä, Sellaisista, joilla on intohimoa elämää kohtaan ja jotka suhtautuvat avoimesti ja ennakkoluulottomasti uusiin asioihin. Viehätyn miehistä, jotka ovat vahvoja ja kuitenkin herkkiä. Sellaisesta ketkä eivät pelkää näyttää  tunteitaan avoimesti muille. Jostain syystä luovat miehet viehättävät minua,  liittyi se sitten käsillä tekemiseen, musiikkiin,  kirjoittamiseen tai mihin vain mikä on luovaa kuten vaikka ruuan tekeminen. Minuun vetoaa miehet  jotka ovat vastuullisia, itsenäisiä, sellaset jotka seisovat omilla jaloillaan. Miehessä kiinnitän huomioni erityisesti  silmiin ja käsiin. Vahvat käsivarret viehättävät, kuvastavat  minulle ilmeisesti  turvallisuutta.  Samoin ääni on tärkeä. Minuun vetoaa eniten miehen äänessä matala, tumman puhuva ääni. Viehätyn jostain syystä sinisistä silmistä. Yksi katse, oikeanlainen ääni ja vahvat käsivarret voivat viedä minulta jo jalat alta. 😊

Rakkaus tuo ihmeistä suurin.
Sitä ei tulisi säästellä eikä pitää vakan alla. Joten avaudu rakkaudelle, etsi ja elä sitä,  hengitä ja tunne se, äläkä koskaan luovu siitä, sillä rakkaus on voimista suurin. 

Erään ystäväni sanoja lainaten, 
Voit tukahduttaa rakkauden itsessäsi,  mutta silloin myös  elämä sinussa tukahtuu. 
Rakkaus on meissä oleva ehtymätön voimavara.
Joten antakaamme rakkauden virrata vapaana soljuen. 
Luottaen siihen, että jokainen sielu joka löytää todelliseen rakkauden, löytää tien takaisin kotiin 💖

Rakkaudella Isa Annika











Kommentit

  1. I am really surprised by the quality of your constant posts.
    Hi. Sir.. You really are a genius, I feel blessed to be a regular reader of such a blog Thanks so much.. -অনলাইন ইনকাম💕💋 fonts copy paste
    muchWhat is love?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentoi

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakkautta on .....

  Rakkaus tuo minua niin kovin kiehtova aihe, johon palaan aina uudelleen ja uudelleen.  Rakkaus . Se vain yksinkertaisesti on kaiken ydin.  Rakkaus  Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Suurinta  on rakkaus. Odotin, että Samuli Edellmanista kertova kirja, pimeydestä valooon, ilmestyisi. Kun se sitten ilmestyi, aloin empiä. Haluanko sittenkään lukea sitä. Miksi lukisin sen? Olisiko siinä muka jotain sellaista mitä  en ennestään jo tietäisi.  Tällä en siis tarkoita, että minulla olisi jotain inside tietoa Samulin elämästä,  vaan  olisiko kirjassa sellaista mitä en jo alkoholismista tai riippuvuuksista ylipäätään tietäisi. Kun sitten kävelen kauppaan eräänä aamuna ja näin kirjan lähes heti astuttuani sisään, ostan sen, miettimättä sen enempää. Kotiin päästyäni aloitan heti. Itku alkaa saman tien, en ole edes varma saanko ensimmäistä lausetta luetuksi. Se on käsittämätön itku, purkaus

Sinkku naisen tilitystä 😁❤

Tuleva kumppani, rakastettu ja  ystävä, minä  kaipaan ja odotan sinua. En lakkaa uskomasta enkä luottamasta ettet tulisi elämääni. Tiedän että tulet kun aika on. Joten tiedän senkin milloin eteeni astuu mies joka et ole sinä. Huomaan sen heti, yhteydenpito takkuaa ja tutustuminen on vaikeaa. En jaksa enää ymmärtää, onneksi, jotain olen oppinut😁Tai ymmärrän minä, mutta kun en halua ymmärtää. Minun tapauksessa se tarkoittaa sitä etten ala vetämään ketään perässäni sen takia kun ymmärrän niin helvetin hyvin ja siksi hoidan myös toisen tontin. Ei nyt ei hoideta kun oma. Menee helposti pelaamiseksi kun asioista ei puhuta ja sanota niinkun ne on. Todella yksinkertaista olisi mun mielestä vaan ei kaikkien. Eniten ärsyttää ehkä juurikin se. Kaikki monimutkistuu ja menee persilleen  hyvätkin jutut. Mutta mikäs minä olen kellekkään sanomaan ja opettamaan. Jokainen opetelkoot itse. Mutta minä en suostu enää pelkäämään, aion pysyä rakkaudessa. Rohkea aion olla ja elää sydän auki. Oven raost

Ja suurin niistä on rakkaus

Me jahtaamme rakkautta vimmatusti. Haluamme epätoivoisesti löytää sen jostain tai pikemminkin jostakusta. Voimme myös monesti puhua, että emme ole kiinnostuneita rakkaudesta. Silloin tarkoitamme sillä toista ihmistä. . Etsimme rakkautta tai rakkauden kohdetta joka paikasta mutta sieltä mistä voisimme oikeasti sen löytää, sieltä emme osaa sitä etsiä.   Rakkaus jota etsimme onkin yllättävän lähellä eikä sitä tarvitse oikeastaan löytää vaan se täytyy uskaltaa kohdata.  R akkaus on sisällämme. Se kaikki mikä odottaa löytymistään on meissä, syvällä sisimmässä huutaen, toivoen, odottaen. Avaa ovi itseesi, omaan sydämeesi, siellä minä olen. Astu rohkeasti sisään, syvimpiin pelkoihisi, traumoihisi, lukkoihisi. Antaudu yhä uudelleen kohtaamaan tunteesi, ota vastaan opettajasi jotka peilaavat kipeimmät kohtasi, siellä sinä opit rakkauden. Mitä me siis todellisuudessa jahtaamme? Rakkauttako? Vaiko heijastusta siitä mitä emme näe, toista joka täyttäisi meidät jollain, jota meillä ei muuten ole