Ikuisuuden Taika

Tänään 5-vuotta sitten minä seisoin rakastamani miehen vieressä ja sanoin tahdon. Tuo päivä oli kaunis, vain hänen ja minun päivänäni. Katsoessani kuvaa minusta tuona päivänä, kaikki minussa huokuu rakkautta. Se oli ehdottomasti rakkauden päivä.  Minä tunsin rakkauden voiman virtaavan itsessäni vahvana, ja uskoin ettei mikään koskaan voisi meitä erottaa.  Minulle ja hänelle näytettiin kuitenkin se,  miten ymmärtämättömiä olimme vielä todellisesen  rakkauden edessä. Kaikki rikottiin, purettiin, tallattiin niin että fyysisesti tiemme erkanivat.  Ymmärrän nyt paremmin kuin koskaan miksi niin tapahtui. Olimme molemmat niin  raakileita rakkauden alttarilla, vaikka kuitenkin niin täydellisiä toisillemme. Taivaasta meidät  ohjattiin toistemme luo,  oppiaksemme itsestämme. SIllä olimme jing ja jang, aurinko ja kuu,  täydelliset vastakohdat toisillemme.   Peilin heijastastus kipeimpiin paikkoihin itsessämme, tuntui äärettömän tuskaiselta.  Tämä ei tapahtunut siksi että meidän kuluisi elää niin

Olen kirjoittanut paljon rakkaudesta. Olen pohtinut sen syvintä olemusta ja koittanut tavoittaa sitä kaikkea mitä se sisältää. Voiko rakkautta edes selittää vai pitääkö se vain kokea ja tuntea? Näihin ajatuksiin minua herättelee viestit joita minulle tuodaan eri ihmisten ja kirjoitusten kautta. Tässä pätee taas kolmen kerran sääntö. Kun saan "viestin" samasta asiasta kolme kertaa on pakko uskoa, että sinä piilee minulle jotain minkä äärelle pitää pysähtyä. Niimpä nytkin, kun minulle tuodaan viestiä siitä, että pitää olla selkeämpi, on pakko uskoa, että se on jotain todella tärkeää. Se siis vaatii huomioni ja tämän kirjoitukseni Tämä selkeys tarkoittaa minulle  sitä, että minun on opeteltava tuomaan selkeästi esiin se, mitä haluan elämääni. Millaista rakkaussuhdetta, millaisen miehen jne. Alan purkaa kirjoittaen  sitä mitä rakkaus voisi minun mielestäni tarkoittaa Pohdin sitä mm.  Aaro Löffin tekstin äärellä, jonka voit käydä lukemassa Hidasta elämää sivulta.  Onko ra